"Nettisoppi"

torstai 29. syyskuuta 2016

Kuoseja, suunnittelua, elämänpolkuja

Mietinpä tuossa taas tuota kuvioo, ja oman elämäni polkua,
tykkään tästä kuosista, ja olen itse siihen melko tyytyväinen, yksinkertainen ja selkeä kuvio, kuinka sellaisen osasin suunnitella??
Haiseeko omakehu..? Ehkä, mutta olen vain niin iloinen, ja tiedän, että pystyn vieläkin parempaan. 
Omaan polkuun tyytyväinen??.. hmm.. siitä en voi sanoa ihan samaa, vaikka kaikki on ihan hienosti, mutta aina sitä löytyy tavoitetta, joka ei ole vielä täyttynyt, haaveita joita en ole vielä saavuttanut. Mutta, olen vasta 46-vuotias, minulle ei ole vielä mitään hätää, jos polkuni saa jatkua, voi olla että ehdin vielä vaikka mitä tässä elämässä. :-)
Kaikkihan on osittain kiinni siitä asenteesta, eikö vain?
Pienin askelin, minun itseni näköisin...siten menen eteenpäin.
Tiedätkö, kun olin nuori, meillä oli kotona kilpikonna, joka toisinaan jyräsi eteenpäin, ylitti kenkävuoria ja kynnyksiä, pelkällä pahalla sisulla ja päättäväisyydellä. Joskus se kellahti "selälleen", mutta aina sitä oli onneksi joku ystävällinen ihminen auttamassa.
Sitä toivon itselleni ja sinulle. Että, kun kellahdamme, tai putoamme syvään kuoppaan, niin joku ystävällinen sielu, tarttuu kädestä ja vetää ylös.
No, kaikkea sitä ponnahtaa mieleen "pienistä sanoista" ja tämän päivän mielikuvista ja tapahtumista, sekä eilisillan hienoista ajatuksista(markkinointi-iltamat)...






torstai 1. syyskuuta 2016

Auringonlaskuja ja haikeutta

Joka kerta kun aurinko oikein kauniisti laskee mailleen, mielen valtaa sanomaton haikeus.
Ja minun kohdallanihan se tarkoittaa yleensä sitä, että se laskee merelle horisonttiin, koska asun pienessä rantakaupungissa, meren äärellä. Aika monta kertaa olen lähtenyt kotoa rannalle sitä kauneutta ihailemaan. Kun taivaanranta alkaa kevyesti punehtua, alkaa olla jo kiire, jos aikoo ehtiä parahimpaan aikaan paikalle. Se tapahtuu niin nopeasti, värisävyt vaihtuvat hennosta punasta pikaisesti oranssin ja keltaisen hehkuun, ja sitten se on jo ohitse...It`s already gone..vähän kuten alla olevassa laulussa lauletaan.

Tästähän tulisi aika kiva kangas talven pimeään...Vallila, kelpaisiko tämä aihio teille verhokankaaksi...? :-)
Minä kun niin kovin mielelläni näitä ideoitani jakaisin, jotta joku toinen ne voisi sitten yhteistyössä kanssani toteuttaa...