Tässäpä tämänkertaisen kankaani innoituksen antajat...jäkälä...puun pinta..taas kerran. Luonto on kaunis!
Se on ihmeellinen, sitä ei voi kopioida, vain heikosti imeä itseensä vaikutteita, tuoksuja, tunnetta, inspiraatiota.
Inspira..latinaksi, tarkoittaakin hengittämistä..hengittää itseensä innoitetta!
Sama tunne kun henkeäsalpaavan maiseman nähtyäsi et saa sitä kameraasi vangittua..voit vain aisteillasi nauttia HETKESTÄ..
Ja minä hengitin...
2 kommenttia:
Hieno! Ihan jäkäläiseltä se näyttää.
No kiva! Kaikenlaiset suunnitelmat pörrää mielessä..ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, pakkanen puree poskia pihalla..
Lähetä kommentti